Viime viikonloppuna eduskunnassa vietettiin avoimien ovien päiviä. Eduskuntatalon remontti on valmistunut satavuotiaan Suomen juhlavuonna, ja ovet haluttiin avata kaikille. Paikoin jonot eduskuntaan venyivät lähes kahden tunnin mittaisiksi, mutta sisällä talossa moni totesi jonottamisen kannattaneen.
Valtiopäiväsalissa olivat esittelyssä kaikki eduskuntaryhmät. Paikalla oli koko päivän myös kansanedustajia kaikista ryhmistä. Se yllätti monet.
Eläkeläisten asiat ja toimeentulo puhuttivat ylivoimaisesti eniten ainakin vasemmistoliiton pisteessä.
Olemme ikäihmisille paljosta velkaa. Ikääntyneet ansaitsevat yhteiskunnan suurimman arvostuksen.
Yhtäkään ihmistä ei saa koskaan nähdä pelkkänä kulueränä. Väestön ikääntyminen on osoitus yhteiskunnan onnistumisesta. Mikä olisi tärkeämpi tavoite kuin ihmisten pitkä ja terve elämä?
Ikäihmisten panoksesta ei voida puhua vain menneessä muodossa. Menneiden saavutusten ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen lisäksi maamme eläkeläisillä ja ikääntyneillä on yhteiskunnallemme valtavasti annettavaa myös tässä päivässä.
Monelle lapsiperheelle isovanhempien osallistuminen lastenhoitoon on paitsi mittaamattoman arvokas tuki kiireisen arjen pyörittämisessä, myös toimivan työelämän edellytys.
Nykyisen hallituksen leikkauspolitiikka on osunut kovaa eläkeläisiin. Armottomimmin leikkaukset ovat kohdelleet pienituloisimpia. Hallitus leikkasi kuluvalle vuodelle historiallisesti useita kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia, kuten kansaneläkettä ja takuueläkettä.
Sipilän hallituksen päätösten seurauksena lähes kaikkien eläkkeiden ostovoima on heikentynyt. Hallitus ei ole onnistunut hillitsemään asumisen hinnan kasvua, joka uhkaa karata käsistä. Elämän perusedellytykset vievät pienituloiselta väestöltä kohtuuttoman siivun tuloista.
Samaan aikaan kun hallitus on leikannut erityisesti pienituloisimmilta, veronalennuksista pääsevät hyötymään lähinnä kaikkein hyvätuloisimmat. Puolueettomat laskelmat näyttävät nyt toteen sen mistä on varoiteltu: hallituksen politiikka kasvattaa tuloeroja ja lisää eriarvoisuutta.
Eläkeläisköyhyys on myös sukupuolten tasa-arvo-ongelma: työmarkkinoilla vallitsevan epätasa-arvon ja naisten lyhyempien työurien vuoksi eläkeläisköyhyydestä kärsivät eniten naiset.
Toisaalta eläkeläisten asema on eriarvoistunut. Ääriesimerkkejä tästä ovat yritysjohtajien kohtuuttomat eläkepaketit. Eläkeläisten tuloerot lisääntyvät kuitenkin muutenkin.
Vasemmistoliitto vaati hallituksen elokuisen budjettiriihen alla, että kansaneläkettä ja takuueläkettä tulisi korottaa vähintään 50 eurolla, ja korotuksia jatkettaisiin asteittain siten, että muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen kenenkään eläke ei enää jäisi alle tuhannen euron.
Kesällä julkaistussa eläkepoliittisessa ohjelmassamme vaadimme lisäksi mm. reilumpaa eläkeindeksiä, jossa pienet työeläkkeet kasvaisivat suuria nopeammin. Haluamme myös itsensätyöllistäjille parempaa eläketurvaa, yksityisten eläkevakuutusten verovähennysoikeuden poistamista sekä yhteisten eläkevarojemme vastuullisempaa sijoittamista.
Eläkeläisköyhyys on kitkettävä. Eläkeläisten eriarvoisuutta on pienennettävä ja kaikille on turvattava hyvä vanhuus.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Itä-Hämeessä.