Helsingissä hyväksyttiin 29.11. Veronika Honkasalon, Leo Straniuksen ja Thomas Wallgrenin aloite välttämättömien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoamisesta paperittomille. Esitystä kannattivat vasemmistoliiton, vihreiden, RKP:n, keskustan, feministisen puolueen ja piraattipuolueen valtuutetut, sekä puolet SDP:n ryhmästä. Uudet ja vanhat perussuomalaiset, kokoomuslaiset, kristillisdemokraatit ja jopa puolet sosiaalidemokraateista vastustivat.
Ihmisarvoisen elämän vähimmäisedellytysten turvaaminen on kaikkea muuta kuin radikaalia, mutta ero aiemmin turvatun pelkän kiireellisen hoidon ja nyt luvatun välttämättömän hoidon välillä on suuri. Tilanne on ollut hälyttävä lääkärin etiikan ja perus- ja ihmisoikeuksien kannalta.
Oikeus välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin on perusoikeus. Perus- ja ihmisoikeudet eivät kuulu joillekin vaan kaikille.
Kyse on kaikkien edusta. Hoitamattomat sairaudet aiheuttavat kärsimystä ja kustannuksia. Varhainen hoito ja ennaltaehkäisy vähentävät tarvetta sairaalahoitoon tilanteen muuttuessa akuutiksi. Vakavien tautien leviämistä kannattaa estää ja sairauksia hoitaa ajoissa terveysasemilla eikä kalliissa erikoissairaanhoidon päivystyksessä sitten, kun on todella kiire.
Päätös ei ruuhkauta palveluja, ja taloudellisesti kysymys on marginaalinen. Uskaltaisivatpa paperittomat edes hakea hoitoon. Rikollistaminen ajaa paperittomia välttelemään viranomaiskontaktia ja avun hakua.
Paperittomuus on ollut meillä vähäistä. On ymmärretty, että ihmisten ajaminen yhteiskunnan ulkopuolelle ei ole kenenkään etu.
Kova politiikka luo paperittomuutta. Tilapäisenkin oleskeluluvan epääminen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilta, joita ei pystytä palauttamaan, muuttaa ihmisiä paperittomiksi. Nuiva politiikka Maahanmuuttoviraston tiukentuneine tulkintoineen ja kiirehdittyine lakimuutoksineen jättää yhä useamman vaille statusta.
Epätoivo ja pelko joutumisesta takaisin sodan keskelle voi ajaa jäämään maahan, vaikka se tarkoittaa turvattomuutta ja piileskelyä. Paperittomuus voi olla vähiten huono vaihtoehto.
Helsingissä ei ole kyse maahanmuuttopolitiikasta vaan tosiasioiden tunnustamisesta, ihmisyydestä ja järjestä. Valtuuston enemmistö ei halua ihmisten kuolevan pääkaupungin kylmille kaduille hoitamattomiin sairauksiin tai ruoan ja suojan puutteeseen. Helsinki kantaa vastuuta, jota eduskunta on paennut: SDP:n Kari Rajamäki esti kansanedustajauransa päätteeksi paperittomien hoidon laajentamisen teknisellä kikkailulla.
Kiitos Helsinki!
Kirjoitus on julkaistu alun perin Kansan Uutisten kolumnina.