Sanna Marinin hallitus tavoittelee sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Olen iloinen siitä, että monet sosiaali- ja terveysministerinä vastuullani olevista panostuksista ihmisten hyvinvointiin tulivat voimaan jo tämän vuoden alusta. Samalla jätimme viime vuosien perusturvan leikkaukset historiaan.
Yli 600 000 pienituloisen eläkeläisen tilanne paranee, kun kansaneläkkeen täysi määrä korottui 34 eurolla ja takuueläkkeen täysi määrä 50 eurolla kuukaudessa. Edellisestä kansaneläkkeen korottamisesta on aikaa yli 10 vuotta.
Myös perusturvaetuuksiin tehtiin tasokorotukset. Työttömien peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, sairausvakuutuslain mukaiset vähimmäismääräiset päivärahaetuudet ja kuntoutusraha nousevat 20 eurolla kuukaudessa.
Monilapsisten perheiden lapsilisiä korotetaan 10 eurolla kuukaudessa neljännestä lapsesta alkaen. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa. Muutos toteutetaan niin, että siitä hyötyvät myös toimeentulotuen varassa olevat perheet. Tästä syytä yksinhuoltajan toimeentulotuen perusosaa korotetaan noin 20 eurolla. Täysimääräistä elatustukea korotetaan 7 eurolla kuukaudessa.
Lisäksi epäoikeudenmukaisesta työttömyysturvan aktiivimallista luovutaan. Aktiivimallin leikkurit eivät vaikuta joulukuun viimeisen päivän jälkeisten työttömyysjaksojen päivärahojen suuruuteen.
Näen itse aktiivimallin purkamisen tärkeänä lähtölaukauksena sosiaaliturvan norminpurulle ja järjestelmän selkeyttämiselle.
Myös veteraanien tukea parannetaan monin tavoin. Jatkossa kotiin vietäviä palveluita saavat sotainvalidien lisäksi myös rintamaveteraanit. Rintamalisä nousee eduskuntaryhmien yhteisellä päätöksellä 50 eurosta 125 euroon kuukaudessa.
Myös merkittävät koulutuspanostukset on viety läpi etupainotteisesti ja kaikkien lasten tasa-arvoinen oikeus päivähoitoon palautetaan tämän vuoden elokuussa. Suomen kaltaisessa maassa koulutuspolitiikka on tärkeintä työllisyyspolitiikkaa ja siten resurssien lisääminen kaikilla koulutusasteilla on myös taloudellisen kestävyyden kannalta keskeistä.
Nyt alkuvuodesta käynnistyy sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jolla voimme entisestään vähentää eriarvoisuutta. Sosiaaliturvauudistus on ylivaalikautinen hanke, mutta on tärkeää saada konkreettisten tuloksia jo nykyisellä hallituskaudella. Tuloksia tarvitaan erityisesti etuusviidakon yhtenäistämisen ja selkeyttämisen osalta.
Pidän tärkeänä, että uudistusta lähdetään tekemään järjestelmän sijasta ihminen edellä: alusta alkaen tulee pureutua siihen, kuinka tuen tarpeessa olevilla kansalaisilla on oikeus tarvittaviin etuuksiin ja palveluihin oikea-aikaisesti. Aina kun mahdollista, on pyrittävä yhden hakemuksen ja yhden luukun periaatteeseen.
Emme lähde hakemaan työllisyysvaikutuksia sosiaaliturvaa leikkaamalla vaan tekemällä työn vastaanottamisesta helpompaa ja päivittämällä sosiaaliturvan muuttuneen työelämän tarpeisiin.
Tasa-arvoisemman Suomen rakentamiseksi valmistelemme parhaillaan myös perhevapaauudistusta, josta tullaan kuulemaan tarkemmin tänä keväänä. Perhevapaita on tarkoitus uudistaa siten, että uudistus tukee perheiden hyvinvointia, vanhempien hoitovastuiden tasaisempaa jakautumista sekä pienentää sukupuolten välisiä palkkaeroja.
Suomalainen yhteiskunta on merkittävien haasteiden edessä ja siksi tarvitsemme näitä uudistuksia. Emme näe sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä toisiaan poissulkevina vaan toisiaan tukevina tavoitteina – kun ihmisten hyvinvointiin panostetaan, se tukee erityisesti pitkällä aikavälillä myös taloudellista kehitystä. Siksi haluamme rakentaa nyt Suomea, jossa kaikki pidetään mukana.
Hämeen Sanomat tammikuu 2020