Yksi hallitusohjelman päätavoitteista on nostaa Suomen työllisyysastetta. Hallitus on sitoutunut siihen, että sen päätöksillä eriarvoisuus vähenee ja tuloerot kaventuvat, mikä osaltaan ohjaa myös työllisyystoimien keinovalikoimaa. Sen sijaan, että keskustelemme ”kovista” ja ”pehmeistä” toimista, on etsittävä vaikuttavia toimia, joilla työllisyyttä voidaan nostaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Sosiaaliturvan leikkaamisen sijasta hallituksen on pystyttävä työllisyyspolitiikassaan pureutumaan niihin työllistymisen esteisiin, joita ihmiset todella kohtaavat. Lokakuussa julkaistun OECD:n raportin mukaan suurimmat työllistymisen esteet Suomessa ovat terveysongelmat ja sopivien työmahdollisuuksien puute.
Muihin OECD-maihin verrattuna suuri osa suomalaisista työttömistä ilmoittaa huonon terveyden hankaloittavan työllistymistä. Sen sijaan taloudellisia kannustinloukkuja Suomessa on jo purettu melko laajasti, eivätkä liian anteliaat sosiaalietuudet nouse keskeiseksi työllistymisen esteeksi.
Uusien työpaikkojen luomisessa avainasemassa on nyt elvyttävä finanssipolitiikka, Suomen elinkeinorakenteen uudistaminen ja väestön osaamistason kasvattaminen. Työvoiman tarjonnan osalta tarvitsemme sekä ennaltaehkäiseviä toimia työkyvyn tukemiseksi että uusia toimintamalleja osatyökykyisten auttamiseksi työmarkkinoille.
Budjettiriihessä sovitusti sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee työelämässä olevien työkykyä edistävien palveluiden ja etuuksien kokonaisuutta, joka tukee työllisyysasteen nostamista.
Hyvään vauhtiin on jo päässyt sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen Työkykyohjelma. Sen tavoitteena on helpottaa osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä ja työssä pysymistä sekä ehkäistä työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä.
Vuonna 2019 yli 20 000 suomalaista jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Erityisesti mielenterveyden häiriöt johtavat yhä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle tai sairauspoissaoloihin. Tähän haetaan ratkaisuja Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmassa, joka kehittää työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia mielenterveyden tukemiseen työpaikoilla.
Monissa yrityksissä ja organisaatioissa on jo käytössä lupaavia malleja, joilla mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyllä on saavutettu paitsi suuria inhimillisiä hyötyjä, myös taloudellisia säästöjä.
Hallitusohjelman mukaisesti myös työttömyysturvaa tullaan kehittämään. Lyhytkestoisen työn vastaanottamisen helpottamiseksi meidän tulee kehittää järjestelmää automaattisempaan suuntaan ja päästä mahdollisimman pitkälle eroon maksatusviiveistä, jotka voivat pahimmillaan vähentää lyhytkestoisten töiden houkuttelevuutta.
Toinen konkreettinen keino työnteon kannusteiden parantamiseksi on ollut hallituksen väliaikainen päätös korottaa työttömyysturvan suojaosaa 500 euroon, jota sain ilokseni juuri esittää jatkettavaksi maaliskuun loppuun saakka.
Kun hallitus neuvottelee työllisyystoimien jatkoaskeleista, tulisi suojaosan nostaminen pysyvästi 500 euroon ottaa mukaan keinovalikoimaan. Sosiaaliturvan kannustavuutta on mahdollista lisätä ilman, että sen tasoa tai kestoa heikennetään.
Etelä-Suomen Sanomat marraskuu 2020