EU:n johto sekä työmarkkina- ja kansalaisjärjestöt kokoontuivat toukokuussa sosiaalihuippukokoukseen Portugalin Portoon. Viisi vuotta sitten Göteborgissa hyväksyttiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari. Porton kokous käsitteli pilarin toimeenpanoa.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari sisältää 20 periaatetta, kuten sukupuolten tasa-arvo, koulutus ja elinikäinen oppiminen, työllisyyden aktiivinen tukeminen, vähimmäispalkka, vähimmäistoimeentulo ja peruspalvelujen saatavuus.
Toimintasuunnitelma sisältää vuoteen 2030 ulottuvia tavoitteita sekä lainsäädäntö- ja politiikka-aloitteita. Tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 78 prosenttiin, 60 prosentin vuotuinen koulutukseen osallistumisen aste sekä köyhyys- tai syrjäytymisriskin poistaminen 15 miljoonalta ihmiseltä. Tulevia lainsäädäntöhankkeita ovat vähimmäispalkka- ja palkka-avoimuusdirektiivit sekä alustatyön ehdot. Lisätoimia on suunnitteilla mm. työsuojeluun sekä lapsiköyhyyden ja asunnottomuuden vähentämiseksi.
Pilarin toimintasuunnitelma on välttämätön täydennys EU:n vihreän kehityksen ohjelmalle. Ilmasto- ja hyvinvointitavoitteet tulee saavuttaa yhdessä, ja talouspolitiikan tulee tukea tätä. Vaikka EU:n kehitys ei monilta osin vastaa vasemmiston näkemyksiä, sosiaalisten oikeuksien pilari, vihreän kehityksen ohjelma ja elvytystoimet osoittavat, että aiemmista kriiseistä on opittu. Näiden politiikkakehysten kunnianhimoa ja toimeenpanoa vahvistaen olisi mahdollista rakentaa myös paljon vasemmistolaisempaa Eurooppaa.
Koronakriisi on vauhdittanut paradigman muutosta kohti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpää hyvinvointia. Myös Suomen EU:n puheenjohtajuuskauden hyvinvointitalouspäätelmät vaikuttavat.
Pilarin toimintasuunnitelma alkaa toteamuksella, että vahvassa sosiaalisessa Euroopassa on kyse ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan. Porton julistus viittaa myönteisesti työmarkkinaosapuolten esitykseen BKT:tä täydentävistä hyvinvointi-indikaattoreista.
Porto oli tärkeä välietappi sosiaalisemman unionin rakentamisessa ja sosiaaliasioita tulisikin käsitellä huippukokouksissa säännöllisesti yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa.
Eurooppalaisten hyvinvointi ja koronan johdosta kasvaneen eriarvoisuuden vähentäminen ei voi kuitenkaan jäädä odottamaan seuraavaa huippukokousta, vaan EU:n ja eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden on ryhdyttävä tähän työhön välittömästi.
Julkaistu kesäkuussa 2021 MEP Silvia Modigin MODIG! -lehdessä