Kesken etäkokouksen puhelimeni soi. Puhelun alku on tavanomainen: ”No Terhi täältä yrityksestä soittelee, olisiko sinulla hetki aikaa?”. Myös vastaukseni on monelle tuttu: ”Valitettavasti olen juuri nyt kokouksessa, en pysty puhumaan”. Kuitenkin Terhin reaktio, ”Hyvä, vien aikaasi vain pari minuuttia”, ohjaa puhelun hieman oudoille urille. Hämmennyn ja toistan, että en ehdi nyt puhumaan. Ei auta, voisin kuulemma vastata painamalla puhelimen numeronäppäimiä. Suljen puhelun ja tunnen oloni kamalaksi. Olen aina ajatellut, että puhelinmyyjä tekee työtään ja ansaitsee arvostusta. Samassa tajuan, että Terhi ei taida olla ihminen, vaan robotti. Mitähän olisi tapahtunut, jos olisin vastannut ”Kyllä”?
Isoisän postilaatikosta kolahtaa paketti vitamiineja. Ihmettelemme niitä ja pohdimme, että mistä ne ovat tulleet. Ehkä tilasin ne puhelinmyyjältä, toteaa 90-vuotias isoisä. Käy ilmi, että hän on solminut sopimuksen, jonka mukaan hänelle lähetetään vitamiineja säännöllisin väliajoin.
Tuttuja tarinoita meille kaikille elävästä elämästä.
Hallitus antoi juuri eduskunnalle esityksensä kuluttajansuojalain muuttamisesta sekä kuluttajansuojaviranomaisten toimivaltuuksia koskevasta laista. Uudella sääntelyllä halutaan parantaa koti- ja etämyynnin kuluttajansuojaa sekä ehkäistä puhelinmyynnistä koituvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.
Puhelinmyynti ja erilaiset kaupusteluyritykset ovat lisääntyneet. Markkinoilla käytetään robotteja ja myyntitilanteissa suostuttelu voi olla jopa aggressiivista. Kuluttajat eivät välttämättä ymmärrä puhelinkeskustelun perusteella sitoutuneensa sopimukseen, tai sisältö on muuten jäänyt keskeisiltä osin epäselväksi. On myös tapauksia, joissa kuluttaja on harhaanjohdettuna luullut osallistuvansa esimerkiksi kyselyyn tai hyväntekeväisyyteen, vaikka kyse on ollut myyntitapahtumasta.
Hallituksen esityksen keskeinen tavoite on suojella varsinkin haavoittuvassa asemassa kuluttajia. Kuluttajaviraston mukaan puhelinmyyntiin liittyviä kielteisiä vaikutuksia yhdistää usein se, että ne kohdistuvat jo valmiiksi muita kuluttajia heikommassa tai haavoittuvammassa asemassa oleviin – ikäihmisiin, muistisairaisiin sekä edunvalvonnan alla oleviin.
Puhelinmyynnin sääntelyä halutaan tiukentaa ottamalla käyttöön kirjallinen vahvistusmenettely. Menettely tarkoittaisi sitä, että elinkeinonharjoittajan tulee puhelun jälkeen toimittaa antamansa tarjous kuluttajalle kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla. Sopimus ei sitoisi kuluttajaa, mikäli hän ei ole saanut ja hyväksynyt tätä erillistä vahvistusta. Mikäli vahvistusmenettely ei näytä tepsivän lääkkeeksi ongelmaan, tulee seuraavaksi pohtia lisäsääntelyn tarvetta.
Kun kuluttamisen muodot ja siihen liittyvät sopimukset moninaistuvat, on tärkeää, että kuluttajansuojalainsäädäntö pysyy ajan tasalla. Elämme aikaa, jossa ylivelkaantuminen on ongelma, ikääntyvien ihmisten määrä kasvaa voimakkaasti ja muistisairauksista on tullut yksi suomalaisista kansantaudeista. Kiertävien pölyimurikauppiaiden kanssa saattoi tehdä yksittäisen hutiostoksen, mutta Terhi-robotin kanssa asioimalla saattaa puolivahingossa hankkia itselleen kaapit täyteen vitamiineja toistaiseksi voimassa olevalla toimituksella ja vielä pulittaa siitä pitkän pennin.
Kirjoitus on julkaistu alunperin 7. maaliskuuta Itä-Hämeessä.