Koronapandemian alussa hallitukselta vaadittiin ripeitä toimia, jotta poikkeustilanteesta koituvat inhimilliset ja kansantaloudelliset vahingot pysyisivät mahdollisimman vähäisinä. Aukiolo- ja liikkumisrajoitukset, muutokset ihmisten kulutuskäyttäytymisessä sekä esimerkiksi riski yrittäjän omasta sairastumisesta vaikeuttivat huomattavasti yritysten toimintaa. Tilanteessa moni tervekin yritys ajautui veitsenterälle.
Vaikeaa tilannetta helpottamaan yritykset ovat saaneet hakea erilaisia tukia ja avustuksia, joita oli 2021 syksyyn mennessä myönnetty eri muodoissaan yli 2,4 miljardilla eurolla – eikä tähän summaan edes kuulu esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät tuet.
Yhtenä helpotuksena hallitus päätti väliaikaisista muutoksista yrittäjien työmarkkinatukeen. Muutoksen myötä yrittäjän ei tarvinnut lopettaa yritystoimintaansa kokonaan saadakseen työttömyyskorvausta, vaan perusteluksi riitti päätoimisen työskentelyn päättyminen tai tulojen vähentyminen koronan vuoksi. Tukea saattoi hakea, mikäli kuukausittainen yrittäjätulo putosi alle 1103,92 euron. Yrittäjille myönnetyn työmarkkinatuen suuruus oli noin 700 euroa kuukaudessa, ja tuen suojaosaa korotettiin väliaikaisesti 500 euroon. Vuonna 2021 TE-toimistot antoivat asiaa koskevia työvoimapoliittisia lausuntoja yli 33 000 henkilölle.
On syytä muistaa, että monen yrittäjän työmarkkina-asema on ollut haavoittuva jo ennen koronakriisiä. Esimerkiksi yksinyrittäjistä noin 25% kuuluu alimpaan tulokymmenykseen, eli he tienaavat kuukaudessa korkeintaan 1592 euroa. Noin puolella tulot jäävät alle 2000 euron. Tällä hetkellä yksinyrittäjiä on yli 200 000, eli emme puhu ihan pienestä joukosta. Niukan ja vaihtelevan toimeentulon lisäksi työpäivät ovat usein pitkiä, lomat lyhyitä ja töihin on käytännössä pakko lähteä niin kauan kuin silmä liikkuu ja askel kantaa. Moni pohtii, miten selviää seuraavasta kuukaudesta.
En halua maalata turhan synkkää kuvaa, sillä yrittäjyydessä on paljon hyvääkin. Yrittäjyys tuo paljon vapauksia oman työn ja toimeentulon järjestämiseen sekä itsen näköisen elämän rakentamiseen. Nykyajan työelämässä pienyrittäjyys on monille yksi monista toimeentulon lähteistä ja esimerkiksi väylä oman työn laskuttamiseen. Väliaikainen työmarkkinatuki toi kaivattua joustavuutta työttömyyden, yrittäjyyden ja muiden työn muotojen välille.
Usein sanotaan, että työttömyysetuudella ei tule tukea kannattamatonta yritystoimintaa. Kriitikoiden mukaan yrittäjien työmarkkinatuki vääristää kilpailua. Ajassamme on kuitenkin syytä ajatella uudestaan työelämän raja-aitoja ja kannustimia. Yrittäjyyteen olisi syytä miettiä uudenlaisia kannustimia. Osa-aikaisen ja keikkaluontoisen työn vastaanottamista on helpotettu sujuvammalla työmarkkinatuen sovittelulla. Jos palkkatyössä työllisyyden ja työttömyyden viiva joustaa, miksi yrittäjyyden kohdalla pidetään yhä yllä jäykkiä rakenteita?
On selvää, että yrittäjän tulee hyväksyä yrittämiseen liittyvä riski. Yhtä lailla on kuitenkin tärkeää purkaa kannustinloukkuja ja edistää yrittäjyyttä helpottamalla työttömyysturvan jouston kautta etenkin yksinyrittäjyyteen sisältyvää epävarmuutta. Siksi tulisikin pohtia, että olisiko yrittäjien työmarkkinatuelle syytä laatia jatkoa.
Aino-Kaisa Pekonen
Kansanedustaja (vas.), työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu alunperin Etelä-Suomen Sanomissa 10. huhtikuuta 2022.