Hämeen Sanomien pääkirjoituksessa kerrottiin maanantaina, miten hintaralli kurittaa kuluttajia. Koronarajoitusten purkamisesta johtuva kulutuksen lisääntyminen on kiihdyttänyt hintojen nousua, jonka lisäksi Ukrainan sodasta osaltaan johtuva energiakriisi heijastuu hintoihin laajasti. Energian kallistuminen heijastuu jokaisen meistä elämään, sillä olemmehan siitä riippuvaisia niin asumisessa, liikkumisessa kuin ruoantuotannossakin.
Monet ovat jo vähentäneet kulutustaan ja alkaneet säästämään arkisissa valinnoissaan. Eniten huolta minussa ei kuitenkaan herätä lomamatkojen tai ravintolaillallisten väliin jääminen, vaan ihmisten pärjääminen ja arkipäivän perustarpeiden täyttäminen vaikean tilanteen keskellä. Monet meistä ovat eläneet niukkuudessa jo niin sanottuina normaaleina aikoina. Kuten tyhjästä on paha nyhjäistä, niin myös niukkuudesta on vaikeaa tinkiä.
Esimerkiksi Asiakastiedon mukaan maksamattomista sähkölaskuista johtuvien maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut jo tänä vuonna 18 prosenttia. Pelkään, että nämä tiedot ovat vasta alkua, sillä etenkin sähkön hintapiikin huipun odotetaan olevan edessä vasta tulevana talvena.
Näistä syistä hallituksessa on päätetty tukitoimista kriisin vaikutusten lievittämiseksi. Vaikka toimilla ei pystytä täysin kattamaan nousevia hintoja, on kompensaatioiden avulla tärkeää ehkäistä kohtuuttomien tilanteiden syntymistä.
Suora sähkölämmitys on suomalaisten kotitalouksien yleisin lämmitysmuoto, jonka kallistumisesta kärsii moni pieni- ja keskituloinen. Kotitalousvähennyksen kautta haettava sähkövähennys on yksi keino, jolla kohoavia laskuja pystytään kompensoimaan. Sen vastinparina on erillinen Kelan myöntämä sähkötuki, joka on tarkoitettu niille, jotka eivät pysty hyödyntämään verovähennystä täysimääräisesti. Vaikka tukimuodoissa on melko korkeat omavastuuosuudet, saavat monet niistä tuntuvaa hyötyä. Lisäksi sähkön arvonlisäveroa alennetaan alkuvuodeksi, jonka odotetaan siirtyvän lähes täysmääräisesti kuluttajahintoihin laskien niitä noin 10 prosenttia.
Sähköpaketin lisäksi hallitus on myös päättänyt muista toimenpiteistä, joilla on tarkoitus tukea kansalaisten ostovoimaa. Lapsiperheet ovat yksi erityistä tukea saava ihmisryhmä. Varhaiskasvatusmaksuihin on tulossa pysyviä alennuksia. Väliaikaisia nostoja on luvassa esimerkiksi työttömyysturvan, toimeentulotuen sekä opintorahan lapsi- tai huoltajakorotuksiin. Mainittavan arvoinen on myös kaikille joulukuussa maksettava ylimääräinen lapsilisä, jota ei huomioida tulona toimeentulotuessa.
Olen iloinen myös ylivelkaantuneiden asemaan tulevista huojennuksista. Keväällä lisäsimme ulosoton vapaakuukausien määrää pysyvästi, mutta vuodelle 2023 on luvassa väliaikainen ulosoton suojaosan nosto takuueläkkeen tasolle. Suojaosa nousee tällöin nykyisestä 696€/kk tasosta 885,60€/kk tasolle, jonka lisäksi siihen tehdään kansaneläkeindeksin mukainen tarkistus vuoden alussa.
Ei ole myöskään syytä unohtaa jo elokuussa voimaan astuneita päätöksiä kansaneläkeindeksin ylimääräisestä korotuksesta, joka on helpottanut erityisesti pienituloisten eläkeläisten ja esimerkiksi työmarkkinatuen sekä toimeentulotuen saajien asemaa. Esimerkiksi takuueläkkeen taso nousi muutoksen myötä 30 eurolla kuukaudessa.
Tilanne on erityisen vaikea, koska hintojen nousu johtuu useista toisiinsa liittymättömistä tekijöistä, joiden yhteisvaikutus on monille lähes ylitsepääsemättömän kova – siksi on tärkeää, että ihmisiä autetaan pahimman yli kohtuuttomien tilanteiden välttämiseksi. Onnistuimme siinä koronakriisin hoidossa, ja onnistumme siinä myös nyt.
Aino-Kaisa Pekonen, vas.
Riihimäki
Kirjoitus on julkaistu alunperin Hämeen Sanomissa 19. marraskuuta 2022