Vappupuheeni Lopella ja Riihimäellä
Hyvä vappukansa,
Lämpimin sydämin toivotan teille kaikille iloista työväen juhlaa! Työväenliikkeen historia on suurten saavutusten historiaa:
Kahdeksan tunnin työpäivä, vuosilomat, perhevapaat, irtisanomissuoja, viisipäiväinen työviikko.
Koko pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta.
Näistä meistä jokainen saa tänään nauttia, riippumatta siitä, mitä puoluetta vaaleissa äänesti.
Nämä saavutukset eivät ole tulleet tyhjästä. Niiden eteen on aikoinaan tehty paljon työtä. Ne eivät myöskään ole itsestäänselvyys tulevaisuudessa. Niitä tulee puolustaa. Niitä tulee viedä eteenpäin. Ammattiyhdistyksillä on tärkeä tehtävä tulevina vuosina.
Työväenliike on lukemattomien ihmisten uurastusta paremman ja solidaarisemman maailman puolesta – ja nyt me seisomme täällä yhdessä, tehtävää vuorollamme jatkamassa.
****
Hyvät ystävät,
Mitä ajattelen, kun ajattelen kulunutta neljää vuotta?
Päällimmäisenä mieleeni tulee koronapandemian poikkeusolot – päättäväisyys, mutta tietenkin myös pelko tuntemattoman edessä. Me selvisimme maailman mittakaavassa hyvin.
Ajattelen myös Ukrainaa – solidaarisuutta ja avun antamista. Sekä tietenkin uskoa ja toivoa rauhan puolesta. Matka näyttää vielä pitkältä. Suomen on jatkettava humanitaarisen ja materiaalisen avun antamista. Niin pitkään kuin tarvitaan. Me emme saa unohtaa Ukrainaa. Vielä koittaa jälleenrakentamisen aika.
Hyvät ystävät,
Neljässä vuodessa ehti tapahtua paljon. Ennen edellisiä vaaleja me lupasimme katkaista Sipilän hallituksen kurittavan kepin. Ja niin teimmekin. Kuoppasimme aktiivimallin heti kauden alussa. Saimme yhdessä aikaan paljon: helpotimme ylivelkaantuneiden asemaa, toteutimme perhevapaauudistuksen ja laajensimme oppivelvollisuutta. Lisäsimme ihmisten mahdollisuuksia elämässään.
Teimme historialliset korotukset eläkkeisiin.
Palautimme subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja säilytimme täyden palkkatuen.
Eikä siinä vielä kaikki. Työllisyysluvut ovat ennätyslukemissa. Julkisen velan kasvu on taitettu. Toteutimme soteuudistuksen, jota niin moni hallitus yritti.
Aloitimme valtavan urakan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulutusjärjestelmän laiminlyöntien korjaamiseksi.
Listaa voisi jatkaa vielä pitkään.
****
Hyvät toverit,
Marinin hallitus oli suosituin hallitus yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Se kertoo saavutuksistamme paljon.
Koin sen myös henkilökohtaisesti: koskaan en ole saanut vaalikentillä niin paljon kiitosta, kuin tänä keväänä. Uskon meistä monen jakavan saman kokemuksen.
Meillä oli rohkeutta olla ihmisen puolella – tavoitteena reilumpi huominen kaikille, ei harvoille.
Vuorollamme työväenliikkeen tehtävää jatkamassa.
****
Hyvät toverit,
Vaalituloksessa kiitos ei kuitenkaan näkynyt. Pääministerimme oli tunnetumpi kuin koskaan, ja hän nautti suurta suosiota niin kotimaassaan kuin maailmalla. Hallituksen suosiosta huolimatta suomalaiset valitsivat vaaleissa toisin.
Nyt odotamme hallitusneuvotteluiden käynnistymistä. Tiedämme, että seuraavat neljä vuotta eivät tule olemaan helppoja. Kuusi miljardia euroa julkisen talouden sopeuttamista tulevan hallituskauden aikana. Näin Orpo vaalien alla suomalaisille lupasi ja äänestäjät sen uurnilla siunasivat.
Sodanjälkeisen historian oikeistolaisimmalle hallitukselle näyttää kelpaavan vain sakset julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kuusi miljardia tarkoittaa leikkauksia sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä koulutukseen. Tällä kaikella on inhimillinen hinta ja siitä on tasapaino kaukana. Tästä ovat varoittaneet myös talouden asiantuntijat.
Sanoi Orpo mitä tahansa, niin mikään juhlapuhe maailmassa ei tee mustasta valkoista.
Sipilän hallituksen neljän miljardin leikkaukset kalpenee näiden lukujen rinnalla.
Ja millaisena aikana?
Väestömme ikääntyy. Terveydenhuoltomme on ruuhkautunut ja mielenterveysongelmat kasvaneet, erityisesti nuorilla.
Oppimistulokset ovat laskussa.
Lapset on haettava päiväkodista aikaisemmin kotiin, koska paikalla ei ole riittävästi työntekijöitä.
Nämä kaikki haasteet ovat totisinta totta. Niiden edessä eri alojen ammattilaisten työ on ehkä tärkeämpää kuin ikinä. Arvostuksen on näyttävä niin työolojen parantamisessa kuin palkkauksen kohentamisessa. Nyt jos koskaan.
Mutta mitä vaalien suurimmat voittajat lupaavat: He lupaavat leikkauksia, jotka osuvat suoraan juuri hyvinvointivaltion palveluiden sydämeen. Selviääkö potilas ja toipuuko entiselleen? Pelkään pahinta.
****
Hyvät ystävät,
Inflaatio on tehnyt elämisestä kalliimpaa. Sen tuntee jokainen pieni- ja keskituloinen kukkarossaan. Moni eläkeläinen tai vaikkapa työttömäksi joutunut pohtii ihan tosissaan: miten saada rahat riittämään elämän perustarpeisiin? Eikä monilla riitäkään. Tyhjästä on paha nyhjäistä, eikä olemattomasta ole varaa tinkiä.
Silti moni tuntuu ajattelevan, että sosiaaliturvasta löytyy aina vaan leikattavaa.
Suuret puheet kepin kannustavuudesta kumisevat tyhjyyttään: 50 euron leikkaus työmarkkinatuesta ei luo tähän maahan yhtään uutta työpaikkaa tai tee yhdestäkään työnhakijasta nykyistä osaavampaa. Syyt ovat paljon syvemmällä.
On myös väläytelty asumistukien leikkauksia.
Moni pientä palkkaa saava on vaikeuksissa asumisen kalleuden kanssa. Viimeisimpien tilastojen mukaan lähes 40 prosenttia asumistukea saavista käy töissä. Etenkin suurissa kaupungeissa omasta kodista on tullut liian kallis. Asumistuki laahaa jo nyt pahasti markkinavuokrien perässä. Silti se on riittämättömänäkin monelle korvaamaton.
Ratkaistaanko työvoimapula sillä, että esimerkiksi lähihoitajalla tai koulunkäyntiavustajalla ei ole varaa asua järkevän matkan päässä työpaikastaan tai ostaa ruokaa asumiskulujen jälkeen? Rohkenen epäillä.
****
Rakkaat ystävät,
Minulle politiikan yksi mittari on se, että miten sillä vaikutetaan ihmisiin: arkeen, elämään ja mahdollisuuksiin.
Tulevaisuuteen, jonka suunta on usein elämässä pienestä kiinni. Meneekö synnytyksessä kaikki hyvin? Estetäänkö lasinen lapsuus toimivilla päihdepalveluilla? Onko koulussa turvallinen aikuinen, joka sanoo teinivuosien karikossa juuri ne oikeat sanat? Pääsenkö ammattikoulupohjalta korkeakouluun? Löydetäänkö vakava sairaus ajoissa? Voinko luottaa, että myös vanhuudessa on turvaa?
Politiikka ei ole vain miljoonia budjetissa sinne tänne, se on ihmisten elämää.
Politiikassa on kuin onkin sijaa empatialle: kyvylle nähdä päätösten vaikutukset ihmisiin, jotka ovat eri tilanteessa kuin sinä itse. Järjen lisäksi kykyä tuntea sydämessään, mikä on oikein ja reilua.
Suomalaisen yhteiskunnan menestystarina on tarina yhteisen hyvän rakentamisesta ja oikeudenmukaisuudesta, jolla saatiin korjattua pahoin jakautuneen ja köyhän kansakunnan syvät haavat.
Tämän päivän haavoja ei tietenkään voida verrata itsenäisyyden alkuvuosien tragediaan. Elämme kuitenkin tänä päivänä monella tapaa jakautuneessa yhteiskunnassa. Maailman onnellisin kansa, mutta kuinka kauan?
****
Hyvät toverit,
Työmme jatkuu.
Kiitos.