30.3.2017

Terveyskeskusmaksut voidaan poistaa

Vasemmiston vaatimusta terveyskeskusmaksujen poistamisesta on arvosteltu populismista (Aamuposti 29.3.2027) ja siitä, että maksujen poisto lisäisi turhia lääkärikäyntejä.

Väitteet eivät ole kestäviä. Maksujen poisto on järkevää niin kansanterveyden kuin oikeudenmukaisuuden kannalta. Maksuilla kerättävät tulot ovat häviävän pieni osa terveydenhuollon menoista, ja merkittävä osa maksujen tuotoista uppoaa niiden keräämiseen tarvittavaan byrokratiaan. Maksujen taso myös eroaa kuntakohtaisesti, mikä saa ihmiset eriarvoiseen asemaan riippuen asuinkunnasta.

Paljon oikeudenmukaisempaa olisi rahoittaa palvelut kokonaan verovaroilla. Tämä vähentäisi byrokratian kuluja, ja vähentäisi ihmisten eriarvoisuutta.

Myöskään lisääntyvistä terveyskeskuskäynneistä ei tule olla huolissaan. Turhia käyntejä ei ole. On aina parempi hakea apua, kuin jättää menemättä ajoissa lääkäriin tai sairaanhoitajan vastaanotolle ja hoitamattomana mahdollisesti sairastua yhteiskunnalle paljon kalliimpiin vaivoihin.

Terveyskeskukset olivat Suomessa maksuttomia ennen vuotta 1993. Nykyisin kunnat voivat päättää maksujen tasosta tai niiden poistosta valtion asettamissa rajoissa.

Helsingissä terveyskeskusmaksut poistettiin vuoden 2013 alussa, eikä kaupungin vahvasti ylijäämäinen talous siitä järkkynyt. Koko maassa terveyskeskusmaksujen poiston hintalappu olisi 40 miljoonan euron luokkaa, mikä on vain 0,2 prosenttia terveydenhuollon vuotuisista noin 20 miljardin euron menoista.

Suomessa terveydenhuollon asiakasmaksut ovat eurooppalaisittain huippuluokkaa ja Pohjoismaiden korkeimmat. Juha Sipilän (kesk) hallitus on jo mahdollistanut maksujen noston melkein kolmanneksella, mitä enemmistö Suomen kunnista on Kuntaliiton mukaan myös hyödyntänyt.

Hallituksen ajama sote-uudistus uhkaa nostaa maksuja entisestään. Uudistuksen myötä terveydenhuollon kokonaiskustannusten ei haluta nousevan, mutta samalla lisätään yksityisiä palveluja. Yhtälö toimii vain, jos palveluita karsitaan tai asiakasmaksuja korotetaan reippaasti. Uhkana on, että heikko-osaisilla ja syrjäseutujen asukkailla maksatetaan hyvinvoivien lisääntyvät yksityiset palvelut.

Korkeat maksut lisäävät kansalaisten eriarvoisuutta ja terveyseroja. Varakkaat ja keskituloiset perheet ottavat jo nyt lisääntyvässä määrin yksityisiä terveysvakuutuksia, joilla katetaan myös nousevia asiakasmaksuja. Pienituloisilla ei ole tällaisiin vakuutuksiin varaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Kela ovat arvioineet, että pienituloisilla on jo nyt korkea kynnys hakeutua hoitoon. Tätä kynnystä ei saa kasvattaa.

%d bloggaajaa tykkää tästä: