Suomen vahvuuksina on perinteisesti pidetty kansainvälisesti arvioiden tasaista tulonjakoa ja tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa kaikista pidetään huolta. Nämä ovat niitä perusarvoja, joiden varaan satavuotiaan Suomen menestystarinaa on rakennettu.
Suunta on hälyttävä, kun näitä ihanteita ollaan nyt tietoisilla poliittisilla päätöksillä romuttamassa. Köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntyminen on paitsi ihmisoikeusongelma, myös haitallista yhteiskunnalle.
Tasa-arvoisissa pienten tuloerojen maissa ihmiset ovat onnellisempia, terveempiä ja koulutetumpia ja rikollisuutta on vähemmän. Sosiaalisten ongelmien lisäksi suuret tuloerot myös haittaavat talouskasvua.
Viime vaalikaudella vasemmistoliiton ollessa hallituksessa tuloerot kaventuivat, vaikka hallitus joutui tekemään kipeitä leikkauksia. Hallitus pyrki tekemään kuitenkin oikeudenmukaista politiikkaa.
Pääministeri Sipilän hallituksen valitsema linja on toinen. Kahden vuoden aikana hallitus on leikannut perusturvasta, eläkkeistä, työttömyysturvasta ja pienipalkkaisilta. Leikkaukset ovat kohdistuneet leimallisesti niihin, joilla on jo valmiiksi vähiten.
Hyvätuloisia hallitus on muistanut toistuvilla veroaleilla ja yrityksiä surullisenkuuluisan kikyn tulonsiirroilla palkansaajilta yrityksille. Viimeviikkoisessa budjettiriihessä hallitus päätti jälleen leikata tuloverotuksesta 270 miljoonaa euroa. Yhteensä istuva hallitus on keventänyt tuloverotusta jo 1,5 miljardilla.
Veronkevennykset eivät lohduta perusturvan varassa eläviä, eikä niillä paikata julkisen sektorin työntekijöihin kohdistettuja ankaria lomarahaleikkauksia.
Vasemmistoliitto julkisti tällä viikolla mustaa valkoisella Sipilän hallituksen politiikan tuhoisista vaikutuksista. Vasemmiston eduskuntaryhmä tiedusteli eduskunnan tietopalvelusta, miten hallituksen toteuttamat etuuksien muutokset ja verotusratkaisut vaikuttavat tulonjakoon ja kansalaisten ostovoimaan vuosien 2015-2018 välillä.
Laskelmassa simuloitiin myös hallituksen tämänhetkisten budjettiehdotusten tulevia vaikutuksia. Sen sijaan laskuissa ei edes otettu huomioon asiakasmaksuja, lääkekorvauksia, päivähoitomaksuja eikä ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston leikkausta.
Eduskunnan tietopalvelun toteuttama laskelma todistaa, miten hallituksen päätökset kasvattavat tuloeroja. Neljän alimman tulokymmenyksen käytettävänä olevat tulot vähentyvät, kun taas kuuden ylimmän tulokymmenyksen tulot kasvavat. Kaikkein kovimmin leikkauspolitiikka kohdistuu kaikkein pienituloisimpiin, joiden käytettävissä olevat tulot tulevat hallituksen politiikan myötä tippumaan suhteellisesti eniten.
Sipilä on mielellään puhunut kipeitä ratkaisuja edellyttävistä yhteisistä talkoista, ja valtiovarainministeri Orpo on vakuutellut, että jakovaraa ei ole. Kaksikon hokemilta karisee uskottavuus, kun hallitus samanaikaisesti kurjistaa kaikkein köyhimpien asemaa etuusleikkauksilla mutta keventää suurituloisten verotusta.
Eriarvoistava politiikka on keskustan, kokoomuksen ja sininen tulevaisuus -ryhmän muodostamalta hallitukselta puhdas arvovalinta, ei välttämättömyys. Politiikassa on aina vaihtoehtoja.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Etelä-Suomen Sanomissa.