22.11.2019

Perusturvan taso nousee – Suomi toteuttaa sosiaalisen peruskirjan velvoitteita

Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen on yksi keskeinen Rinteen hallituksen päätöksentekoa ohjaava tavoite. Hallitus näkee vahvan perusturvan hyvän yhteiskunnan tärkeänä osana, joka mahdollistaa ihmisille täysipainoisen elämän sekä lisää heidän vapautta ja osallisuuttaan.

Yrjö Mattila kritisoi (HS 20.11.2019) perusturvan tasoa ja viittasi Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean Suomelle antamiin huomautuksiin.

Komitea katsoo perusturvan tason liian matalaksi, jos yksittäisen perusturvaetuuden määrä jää alle 40 prosenttiin suomalaisten mediaani-tulosta. Suomi on katsonut, että tämä on yksipuolinen tapa arvioida etuuksien riittävyyttä, koska se ei ota huomioon etuuksien ja julkisten palvelujen kokonaisuutta.

Suomen sosiaaliturva koostuu kokonaisuudesta, johon kuuluvat rahana maksettavat vähimmäisetuudet ja niiden eri osat, ansiosidonnaiset etuudet sekä niitä täydentävät palvelut ja maksukatot. Yksittäisen vähimmäisetuuden määrä ei kerro ihmisen sosiaaliturvan tasoa.

Esimerkiksi työmarkkinatuen saajalla on tarvittaessa oikeus sekä asumistukeen että toimeentulotukeen. Komitea ei ole kuitenkaan ottanut näitä etuuksia huomioon arvioidessaan etuuksien riittävyyttä. Asumistuki vaikuttaa huomattavasti sitä saavien kotitalouksien toimeentuloon.

Perusturvaetuuksien korottaminen on kuitenkin yksi tärkeä tapa helpottaa kaikkein huonoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Sairaus- ja vanhempainpäivärahan, erityishoitorahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärää on korotettu viime vuosina ja uudet korotukset tulevat voimaan vuoden 2020 alussa.

Vuonna 2017 vähimmäismääräiset päivärahat olivat 593,25 euroa kuukaudessa, kun vuoden 2020 alusta päiväraha on noin 723,69 euroa kuukaudessa. Vuoden 2020 alusta työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan 20 eurolla kuukaudessa. Lisäksi pieniä eläkkeitä korotetaan: takuueläkkeen täysi määrä nousee 50 eurolla ja kansaneläke 34 eurolla kuukaudessa. Myös useita perhe-etuuksia korotetaan.

Suomelle on tärkeää toteuttaa Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan velvoitteita, ja vähimmäisetuuksien tasoa onkin nyt korotettu.

Helsingin Sanomien mielipidekirjoitus marraskuu 2019

%d bloggaajaa tykkää tästä: