Viime viikolla päättynyt hallituksen puoliväliriihi venyi yli viikon mittaiseksi. Lopputulos oli kuitenkin hyvä, sillä riihessä sovittiin koronakriisistä toipumista tukevasta ja hyvinvointia vahvistavasta kokonaisuudesta. Riihessä varmistettiin myös useiden tärkeiden uudistusten eteneminen lähivuosina.
Tarvitsemme riittävän pitkäaikaista elvyttävää finanssipolitiikkaa koronakriisistä toipumiseksi. Keskellä kriisiä vastuullista talouspolitiikkaa on varmistaa, että ihmisistä pidetään huolta ja kriisin yli päästään mahdollisimman pienin vaurioin. Tämä mahdollistaa myös talouden nopean toipumisen ja uuden kestävän kasvun kriisin jälkeen.
Niin sanottujen menokehysten ylittämistä kritisoineet puolueet kokoomus ja perussuomalaiset eivät itse ole kertoneet, mistä he olisivat miljardimitassa leikanneet. Olisivatko he leikanneet sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta sekä liikunnan, nuorisotoiminnan, taiteen ja kulttuurin määrärahoista, joihin budjettivaroja nyt kohdistettiin satoja miljoonia Veikkauksen heikentyneen tuloksen johdosta? Vai olisivatko he jättäneet hoitamatta koronan aikana syntyneen oppimisvajeen sekä hoito- ja palveluvelan ja jääneet odottamaan talouskasvua?
Myös hallituksen työllisyyspäätöksiä on kritisoitu. Kehysten tapaan tässäkin on kyse ideologisesta närkästyksestä siihen, että talouspäätöksiä voidaan arvioida myös ihmisten hyvinvointi huomioiden. Hallitus on nyt puolivälissä kauttaan tehnyt päätökset jo huomattavasti suuremmasta määrästä työpaikkoja, kuin meitä edeltänyt hallitus koko kautensa aikana.
Vasemmistoliitto ei hyväksy sosiaaliturvan leikkaamista. On selvää, ettei työttömyysturvan leikkaaminen synnytä Suomeen yhtään uutta työpaikkaa, vaan johtaisi ihmisten ahdingon ja köyhyyden kasvuun. Työllisyystoimissa panostetaan nyt työkykyyn, työhyvinvointiin, jatkuvaan oppimiseen ja palveluihin.
Kehysriihen päätökset varmistavat myös hallituksen tärkeiden uudistushankkeiden etenemisen. Näistä nostan esimerkkeinä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen ja perhevapaauudistuksen.
Jokaisella on oltava yhdenvertainen mahdollisuus laadukkaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin iästä, taustasta, asuinpaikasta tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Tähän meidän jokaisen on voitava myös tulevaisuudessa luottaa. Eduskunnan käsittelyssä loppusuoralla oleva sote-uudistus kerää yhteen yhteiskunnan voimavarat ja resurssit hajauttamisen sijaan, jotta palvelut voidaan turvata kaikkialla Suomessa. Uudistus tulee lähivuosina näkyväksi tulevaisuuden sote-keskuksina, joihin jokainen saa helposti yhteyden ja hoitoon pääsee hoitotakuun turvin ajoissa.
Johdollani valmisteltu perhevapaauudistus on tulossa voimaan reilun vuoden päästä. Se kannustaa perheitä tasaisempaan hoitovastuun jakoon, jolloin lapsen suhde kumpaankin vanhempaan saa hyvän alun. Lainmuutosten jälkeen molemmilla vanhemmilla on oikeus yhtä pitkään vanhempainvapaajaksoon. Perhevapaiden kokonaismäärä kasvaa uudistuksen myötä nykyisestä.
Lausuntopalautteen perusteella olemme vielä tehneet uudistukseen parannuksia. Tavoitteemme on huomioida perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuus mahdollisimman hyvin. Uudistus huomioi nyt entistä paremmin niin monikkoperheiden kuin yhden vanhemman perheidenkin tilanteen. Perhevapaauudistus on iso askel tasa-arvon ja perheiden hyvinvoinnin lisäämisessä.
Julkaistu Itä-Häme -lehdessä 5.5.2021