Suomi tunnetaan yhtenä maailman tasa-arvoisimmista maista. Tasa-arvo ei kuitenkaan ole valmis meilläkään. Hallituksen tavoitteena onkin nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi.
Hallituksen tasa-arvo-ohjelma ilmestyi viime vuonna ja tänä vuonna laaditaan tasa-arvopoliittinen selonteko. Erityinen huomio kohdentuu työelämän ja perheiden tasa-arvon parantamiseen. Palkka-avoimuutta edistetään ja samapalkkaisuusohjelmaa jatketaan. Äitiys- ja isyyslait yhdistetään vanhemmuuslaiksi.
Haluamme rakentaa Suomesta lapsiystävällisen maan, jossa perheitä ja heidän mahdollisuuksiaan valita tuetaan ja vanhemmat osallistuvat tasa-arvoisesti lastensa hoitoon. Yksi keskeisimmistä hallituksen tasa-arvoteoista onkin perheiden hyvinvointia parantava perhevapaauudistus. Perhevapaauudistus kannustaa perheitä tasaisempaan hoitovastuun jakoon, jolloin myös lapsen suhde kumpaankin vanhempaan saa hyvän alun.
Perhevapaauudistus on parhaillaan lausuntokierroksella ja sen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden elokuussa (1.8.2022). Uudistuksen keskeinen tavoite on mahdollistaa perhevapaiden tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken. Lainmuutosten jälkeen molemmilla vanhemmilla on oikeus yhtä pitkään vanhempainvapaajaksoon. Perhevapaiden kokonaismäärä kasvaa uudistuksen myötä nykyisestä.
Perhevapaauudistuksessa lapsi on keskiössä. Jokaiselle lapselle turvataan jatkossa mahdollisuus molempien vanhempiensa hoivaan pienestä pitäen, ja oikeus yhtäläisiin perhevapaisiin on kaikenlaisilla perheillä. Myös joustomahdollisuuksia perhevapaiden pitämiseen lisätään, jotta perheet voisivat jatkossa löytää tilanteeseensa parhaiten sopivan hoitoratkaisun. Myös työelämän ja yrittämisen moninaisuus tulee jatkossa paremmin huomioiduksi, kun perhevapaita voi pitää useammassa jaksossa, sekä joustavammin aina lapsen kahteen ikävuoteen saakka.
Uudistus tuo huomattavia parannuksia etenkin isien asemaan. Nykyinen reilun kahden kuukauden isyysrahakausi korvautuu 160 päivän, eli lähes 6,5 kuukauden perhevapaalla. Isien asema paranee myös siten, että vanhempainrahajakson ensimmäiset 16 päivää maksetaan korotettua päivärahaa, joka on useimmiten noin 90% palkasta. Muutoin päiväraha, kuten nykyinen isyysraha, on keskimäärin 60% palkasta.
Perhevapaauudistus vaikuttaa konkreettisesti monelle yhteiskunnan sektorille. Ensisijaisesti uudistus koskettaa tulevia vauvoja ja perheitä, mutta yhtä lailla sillä on vaikutuksia myös työelämään, varhaiskasvatukseen ja perheitä kohtaavien ammattilaisten arkeen. Perhevapaat ja varhaiskasvatus tuovat helpotusta ja ennustettavuutta lasten hankkimista suunnittelevien elämään. Hallituksemme palautti viime vuonna subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ja pienensi päiväkotien ryhmäkokoja.
Perhevapaauudistuksen lisäksi toivon, että työmarkkinaosapuolet sopisivat paremmista palkallisista perhevapaajaksoista isille. Useat työehtosopimukset ovat umpeutumassa vuoden sisällä ja niistä neuvotellaan tulevana syksynä. Kun useimmissa työehtosopimuksissa äideille on 56 päivää palkallista perhevapaata, on isille tyypillisesti sovittu vain kuusi palkallista isyysvapaapäivää, jos sitäkään.
Perhevapaauudistuksen lainsäädäntömuutokset ja mahdolliset työehtosopimusmuutokset tukevat myös työpaikkojen ja koko muun yhteiskunnan asenne- ja toimintakulttuurin muutosta perhemyönteisemmäksi.
Suomi on tällä hetkellä yksi Euroopan nopeimmin ikääntyvimmistä maista. Koronapandemian sosiaalisten seurausten johdosta syntyvyyden on arvioitu laskevan joissain maissa huomattavasti. Suomessa syntyvyys on kuluneen vuoden aikana kuitenkin kääntynyt hienoiseen nousuun. Uskon, että perhevapaauudistuksella ja entistä perhemyönteisemmällä yhteiskunnalla edistämme myös tätä positiivista kehitystä.
Julkaistu Hämeen Sanomissa maaliskuussa 2021